Emmi Salmiranta os. Pakkala syntyi Isossakyrössä 16.9.1891 ja kuoli samalla paikkakunnalla 9.1.1960.
Emmi avioitui 20-vuotiaana 17.2.1912 Isossakyrössä Juho Kustaa Salmirannan (os. Sundqvist) kanssa. Juho oli syntynyt 2.9.1889 Isossakyrössä. Heidän rakkautensa syttyi Kyrönjoen yli, sillä Emmi asui kotonaan Pakkalassa ja Juho Sundqvistin perhe asui joen vastarannalla. Avioiduttuaan he ostivat yhdessä talon Hevonkoskelta ja aloittivat yhteisen elämänsä. Juho oli taitava kirvesmies ja rakensi useita taloja tilauksesta muille. Hän oli mukana rakentamassa mm. Isossakyrössä Bengsin myllyä Kyrönjoen rantaan, mylly toimi vesivoimalla. Juho kuoli 9.6.1960 tasan viisi kuukautta Emmin kuoleman jälkeen.
Emmillä ja Juholla oli yhdeksän lasta: viisi tytärtä ja neljä poikaa. Alla on kuvia ja tarinoita Emmin ja Juhon perheestä.
Laura Maria Koskela (neé/os. Salmiranta), 1912 Isokyrö - 1986
Rauha Sofia Kamppinen (neé/os. Salmiranta), 1913 Isokyrö - 1975 Isokyrö
Aura Rakel Bertlin (neé/os. Salmiranta), 1916 Isokyrö - 2001
Ahti Johannes Salmiranta, 1918 Isokyrö - 1982 Isokyrö
Irma Eeva Flaaming (neé/os. Salmiranta), 1921 Isokyrö - 2014
Elvi Kaarina Kultti (neé/os. Salmiranta), 1924 Isokyrö - 1987
Pentti Sakari Samuli Salmiranta, 1926 Isokyrö - 2008
Pertti Jaakko Salmiranta, 1929 Isokyrö - 1966
Matti Pekka Salmiranta, 1932 Isokyrö - 2009 Isokyrö
Emmi oli ahkera ja työteliäs: hän hoiti kotityöt ja perheen toimien samalla lastensa avulla Hevonkosken puhelinkeskuksen hoitajana. Hän oli kiltti ja hyvänluontoinen ja antoi viimeisetkin pennit lapsilleen, jos oli tarvetta. Emmi auttoi kaikkia ihmisiä ja hän oli taitava luonnonlääkkeissä.
Emmi tienasi perheelleen elannon hoitamalla Hevonkosken käsivälitteistä puhelinkeskusta ja myi samalla ahkerasti viikkolehtien tilauksia. Emmin ja Juhon poika Pentti on kertonut tyttärelleen Helenalle, että Emmin puutarha ja kasvimaa olivat aina hyvin hoidettuja.
Vuonna 1935 Suomessa järjestettiin kampanja sukunimien suomalaistamiseksi.. Kaiken kaikkiaan 74.064 suomalaista muutti sukunimensä ja Sundqvistin perhe oli mukana kampanjassa: perheen nimi muutettiin Sundqvistista Salmirannaksi.
Kuvassa yllä Emmi ja Juho lapsineen - above Emmi and Juho with their children.
Kuvassa yllä Juho ja Emmi Salmiranta - above Juho and Emmi Salmiranta
Salmirannan vanha talo Isonkyrön Hevonkoskella. ennen laajentamista. Puhelinlinjan pylväs näkyy talon takana. Talon kulmalla kukkivat Emmin juhannusruusut. - The old house of Juho and Emmi Salmiranta in Hevonkoski, Isokyrö. In front of the house Emmi's white roses (Midsummer roses) are blooming.
Emmi ja Juho lapsineen puutarhassaan - Emmi and Juho with their children in their garden.
Oikealta: Laura, Eeva, Emmi, jonka edessä Matti, Juho, jonka sylissä Pertti, Aura, jonka edessä Pentti ja Rauha
Emmi ja Juho keskellä ja heidän lapsensa puolisoineen ja lapsineen - Emmi and Juho in the middle with their children and their spouses and kids
Emmin lehtitilauslomake, silmälasit, kukkaro ja henkilökortti - Emmi's documents, wallet and eye glasses
Kattokökkä eli talkoot Salmirannan vanhassa talossa, kun taloa oli laajennettu - Friends and neighbours helping to make a new roof to the Salmiranta house
Kaarina Salmiranta
Kaarina Salmiranta
Pertti Salmiranta, perheen toiseksi nuorin poika syntyi lyhytkasvuisena. Pertti oli kuitenkin hyvin sosiaalinen ja erittäin pidetty sekä perheensä että myös sukulaisten ja ystävien piirissä. Hön osallistui ahkerasti kylän paikalliseen kulttuurielämään: teatteriesityksiin ja tansseihin. Pertti asui elämänsä loppuun asti Salmirannan talossa Hevonkoskella.
Kaarina os. Salmiranta ja Matti Kultti sekä heidän lapsensa Leena ja Timo - Kaarina nee Salmiranta and Matti Kultti with their children Leena and TImo
Emmin ja Juhon tytär Aura meni naimisiin suomenruotsalaisen Sigfrid Bertlinin kanssa ja he perustivat Uudenkaarlepyyn hautaustoimiston nimellä Nykarleby begravningsbyrå Aura Bertlin. Aura pyöritti ennestään elintarvikekauppaa osoitteessa Porvarinkatu 24 sairaalan vieressä.
Sigfridillä oli siihen aikaan sivuvirka Kansaneläkelaitoksella ja Uudenkaarlepyyn kaupungilla ja samalla hän hoiti toimintaa kaupassa Auran kanssa. Tulot olivat vähäiset, joten Sigfrid ja Aura päättivät perustaa lisäksi yrityksen Nykarleby begravningsbyrå. Yrityksen sijainti oli erinomainen, koska se sijaitsi lähellä Uudenkaarlepyyn sairaalaa.
Kaikki alkoi 1951 siitä, kun puuseppä nimeltään Ahlström Kimosta tuli Bertlinin kauppaan tarjoamaan arkkuja. Kun Sigfrid ei heti ollut kiinnostunut, puuseppä uhkasi mennä Osuuskauppaan, jolloin Sigfrid päätti ostaa muutaman arkun kokeeksi. Arkut ostettiin puolivalmiina ja Aura alkoi sisustaa niitä valkoisella kuvioidulla paperilla, jonka hän liimasi puuarkkuihin tapettiliimalla. Jalkakäyttöisellä Tikkakoski ompelukoneella hän ompeli koristenauhoja arkkujen reunoihin. Aura alkoi myös verhoilla arkut kankailla, eri kangaslaaduilla ja vivahteilla. Kauppa lopetettiin jo vuonna 1958, mutta hautaustoimiston toiminta jatkui.
Tästä muodostui perheyritys, jossa vanhin poika Sven jo varhaisessa vaiheessa sai alkaa auttamaan Sigfridiä kuljettamaan arkkuja eri sairaaloista ja joskus kotoa hautausmaille kunnan eri osiin ja lähialueille kuten Uuteenkaarlepyyhyn, Munsalaan, Jepualle, Markbyyn, Purmoon jne.
Kuljetukseen käytettiin aluksi kaupan pakettiautoa, joka oli Itäsaksalainen EMW. Kun elintarvikekauppa päättyi vuonna 1958, muutti Lampisen korjaamo pakettiauton ruumisautoksi. Myöhemmin ostettiin käytetty Peugeot kyseiseen tarkoitukseen, kun EMW:n toimintavarmuus ei enää vastannut vaatimuksia.
Kun Sven jätti lapsuudenkotinsa ylioppilastutkinnon jälkeen vuonna 1965 jatkoivat nuoremmat veljekset Matti ja Henrik auttamalla toimistolla vielä monta vuotta.
Sigfridillä oli silloin virka toimistopäällikkönä sairausvakuutustoimistolla. Hän tarpeen mukaan auttoi hautaustoimistolla Alf Ekstrandia, joka myöhemmin otti haltuun hautaustoimiston.
